sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Karhusukat

Nyt on ollunna meleko hilijasta vähän joka tuutissa vaikka oon kait minä koittanu kötöstää yhtä ja toista kasaan. Liekkö paritki töppöset melekeen valamiina. Ne pitäs päätellä ja kuvata.
Isännällekki votakalla sutkutin sukat raevuu hommiin van ne valamistu niin viime tipassa, että käsistä hävisivät ennen ku ehti näpsiä kuvia. Kahtoa josko niistä vielä sais kuvia vaikka ovat jo pariki reissua käyneet....
Mutta nyt sitte sain kunnian auttaa Joulupukkia ja ehin pari kuvaa ottaa. Tosin kamerasta oli tietenki akku loppu... Otin sitten kännykällä. Enkä ees vaivautunu kuvia muokkaamaan.



Karhut tein koossa 43. 
Lankana 7-veljestä ja mustaa meni toista kerää.
Puikot oli 3,5

Takana kulkee koko matkalta 2o, 1n joustin kantapäähän asti.
Googlettelemalla nappasin karhun kuvan netistä. Taisi olla täältä
Muistiinpanot ei oo nyt saapusalla niin jospa en kovin paljon väärää tietoa levitelly.
(Tämänki kirjotuksen yritän saaha kännykällä tehtyä ni saapa nähä tullooko tarvista)

Muoks. Muistiinpanoista lisättäköön tuiki tarpeellista tietoa: Varressa silmukoita 63. Lapaosassa 56s.
 


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Ommeltuja laukkuja, kasseja, pussukoita, kässäveskoja

Nyt läsähtää läjä monen moisia laukkuja ja pussukoita. Minoon ommellu.



Heinäkuun alussa kaivelin ompelukoneen esille ja levittelin kirpparilöytöjä näkösälle jos niistä jotain laukkua vaikka kokeilis värkätä. Sain aikaseksi tämmösen "OE-laukun". Facebookin Ompeluelämää ryhmän tiedostoista sen kaavan ja ohjeen joskus vuosia sitten olen tulostellu, mutta nyt vasta toteutin.
Kässäpussi siitä nyt sitte tuli. Tällä hetkellä sisältää ikuisuusprojektin elikkäs villatakin. Veikkaan, ettei se valmistu tänä eikä enskää vuonna. Eipä siinä, joutusi kyllä isompaan kassiin senkin vaihtamaan jos se sattuis edistymään.
Tuli muuten tuosta laukusta pienempi ku mitä kaava ja ohje käski. Mulla ei tuo kangaspala ollu tarpeeksi iso siihen kassiin niin pienensin sitten vähän. Pyllylleenhän se oli mennä eikä suuaukkoa kovin isoa jälelle jääny. Täytyy joskus tehä uus, oikeilla mitoilla.




No koira peeveli se jälleen kerran teki tuhojaan. Eistoo rääpyö sontimassa käyä kun jo on työ purettu ja lankakerä sotkettu lattielle. Kiitos riittää jo. Eilen kaivelin taas ne kirppiskankaat esiin ja huristelin laukun. Ehkä nyt kerkiän käyä vessassa ennen kun on kassi ehitty purkaa. Voipihan se olla, että tuosta kassista katoaa nuo nauhat kun ovat nahkaa. Semmosta köyttä sattu käsiin ekana joten pistin sitä uhallaki.
Siellä näpöttää nyt kassin pohjalla sotkunen lankakerä ja tyttärelle sukan tekele viittä vaille valamiina.
Tälle kassille löytyy ohje Pink Penguinin sivuilta.





Tänään kävin kaivelemassa vaatehuoneesta tuliterän pussilakanan. Se on vuosia hyllyssä tököttäny pakkauksessaan joten ei sitä sitte vissiin tarvi. Niinpä näytin sille leikkuuvekotinta. Siitä oliki heleppo leikata osat kun sai samalla kertaa kaikki sen kummempia miettimättä. Pussilakanassa oli toinen puoli erivärinen joten se käypi vallan mainioisti vuorikankaaksi.
Pussukka oli nopea ja helppo hurauttaa. Jopa mulle.


Tämän kässäpussin ohje löytyy Tilkkureppu blogista.





Sitten huitasin vielä muovipussikassin samasta pussilakanasta. Heinäkuun alussa ompelin tuon toisen ja olen jo sitä sen verran muistanu kaupassa käyttää, että se on oikein hyvä. Ongelmana on nyt vaan, ettei ne kauppakassit koskaan siellä kaupassa ole mukana. Sitä kun ei niitä älyä aamulla töihin lähtiissä mukkaan ottaa ja kaupan kautta kotiin hurauttaa niin nepä on sitten aina kotona. 
Nämä kauppakassit on tehty muovipussin kaavalla. Ohjekki tälle on PamPaun blogissa.




No sitten, lopuksi viimenen työ. Tätä en ite tehny vaan eskarilaiseni.
Meinasin pökrätä kateudesta kun onhan tämä vaan ihana!
Rimpessa sai synttärilahjaksi siis mummulta kankaita joihin minen uskaltanu koskea vaikka mieli ois tehny. Iltapäivällä rimpessa tuli kyselemään, että voisko hän nyt kaivaa ne kankaat esille ja minähän lupasin kun konekki on sopivasti valmiudessa. 
Sen verran autoin, että leikkasin kankaat ja silittelin. Kohdistelin osia paikoilleen. Tyttö hoiti kaiken ompelemisen ite. Eka kertaa oikealla ompelukoneella. Ai että, on tainnu likka periä mummulta ompelijan lahjat.
Kassista tuli niiiiin hieno!! Mun nyssäkät näyttää tämän rinnalla tosi surkeilta ja apeilta.
Idea napattiin tytön lahjapaketissa olleesta Intona ompeluun -kirjasta. Kankaat valitsi tyttö tietenkin ite ja kahvat halusi laittaa toisen toisinpäin.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Mattoja

No nyt, nyt on ruotastu puista irti elämäni ekat matot jotka oon ihan itte kangaspuissa paukuttanu! Johan tuossa tovi meniki...
Kerroin vuosi sitten kangaspuista jotka sain ukkelilta semmonen pari vuotta sitten. Pikku ongelmien ja hyytymisien jälkeen nyt rääpäsin kesälomalla ekan n. 9 m loimen loppuun ja matot on nakeltu lattialle. Loimessa 15 säikeinen kalalanka. 194 lankaa eli noin 90 cm leveitä mattoja.


Eka matto oli harjottelu- ja opettelumatto. Ihan puhtaasti räsymatto. Koira saa pitää sen. Tämän teko kesti vuoden päivät kun homma hyyty välillä. Ei oikein puut olleet vireessä eikä jaksanu saikata sitten enempiä sen kanssa eikä äly riittäny pähkäilyyn, että mikä piuha siellä nyt on väärin jne. Viriö ei vaan auennu niinku oisin halunnu.
Homma ei sitten oikein napeksinu ja keskityin vain puikoilla kutomiseen.
Nyt sitten kun loma alko niin löin puut vireeseen ja homma alko sujua. Apua kävin kitisemässä taas naapurista joka on hästänny kangaspuijen kans enemmänki.
Matolle tuli pituutta 115 cm ja se sai riittää. Painoa 1,8 kg.


No sitten kutomaan jotain jossa ois vähän jotain ideaakin. Vähän... Minähän en hommaa ajatellu alkua pidemmälle joten enhän älynny ajatella kuinkahan mahtas kuteet riittää. Piti tulla keltaraidallinen matto kokonaan, mutta kuten näkyy niin ei tullu. Huomasin hyvinki pian, että no eihän tuo keltanen tule riittämään joten piti keskikohtaan ettiä jotain muuta. Löysin turkoosia palleron joten sitä siis maton keskikohtaan. Noh, jälleen kerran hokasin, että ei se riitä! Hemmetti, armoton metästys löytyskö lisää. Siinä pyöri lasten vaatteet jo käsissä, että lyönkö silipuksi. En sitten kumminkaa raskinu ehjiä vaatteita alkaa silppuamaan vaan löysin tyttären collaripöksyt jotka ihan varppina ei sille ennää sovi ja pikkusen löysin haaroista kulumaa joten nehän voi silputa! Ja kas raita sai täyden mittansa.
 

Silti keltanen ei riittäny kokonaiseen raitaan maton lopussa joten taas metästämään. Löysin tyynyliinan jossa oli likelle samaa keltasta ja silipuksi vaan, olihan se jo vanha, varmasti kohta hajoaa. Vähän tuli vihreetä sen tyynyliinan matkassa mukaan, mutta valmiista matosta huomasin sitten, etteipä haittaa kun maton toisessaki päässä oli vihreää mukana.
Tälle matolle tuli pituutta 160 cm. Painoa pari kiloa.

 

No sitten olin tuota edellistä paukuttaessani tilannu semmosen 24 kiloa trikookudetta into pinkeänä, että pitää saaha jotain kivaa. Niistä otin sitten pääväriksi sinapin. Raitoina keltasta, tummaa ja vaaleaa vihreää. Harmaa vaaleana kulkee koko maton pittuuelta paitsi pariin kohtaan vaihoin tummempaa harmaata. 
No tässäki oli vähällä olla jotain suunnitelmaa, mutta niin vain kävi, että paukutin vähän välillä mitä sattuu.


Kuteet oli tosi epätasalaatusta. Reunat mutkittelee ja aaltoilee. Ei siitä tullukkaa niin hyvä ku mitä puissa näytti. Samaa mieltä oli vissiin koirakin. Sisäsiistiksi luulemani penikka kyllästyi mattoon parissa päivässä ja yhen päivän aikana lähätti kolmet pisut matolle. 

(Nuissa kuvissa väri näyttää kyllä ihan muulta ku sinapilta...)


No ei kait siinä ku matto pessuun ja sinne vaan vesisateeseen kuivumaan. Taisi olla ihan hyvä juttu kun näyttää, että sehän suoristu vähän. Ei oo laineita niin enää, reunat kuitenki mutkittelee yhä.
Maton pituus on paria senttiä vaille 3 metriä. Kudetta taisi mennä noin 4,5 kg.


Sitten vielä loppu loimeen jotain. Halusin kokkeilla ripsiä ja meinasin tehä koko maton sillä, mutta jo alku näytti niin löysälle, että purin pois. Paukuttelin sitten kahella sukkulalla kun aikasemmat on kaikki tehty kolmella ja kun lopettelin eka raitaa niin päähän päläkähti taas, että no haluan mää sittenki sitä ripsiä sekaan... Raidat sitte loppuu aina ripsiraitaan. Äkikseltään vois kuvitella, että se ripsiraita ois pitäny laittaa noijen raitojen keskelle, mutta kun en ajattele ni nyt meni näin. Mutta ei tuo minusta niin huono idea ole.
 


 Mulla piti moneen kertaan rassata nuita reunoja, että mitenkähän ne pittää oikein tehä kunnes en jaksanu ennää. Niistä tuli nyt sitte tommoset, toinen reuna erilainen. Van se luottaa.
Tätä paukutin niin pitkästi, että joku loppuu. Ekana loppu vihreä ja matolle jäi pituudeksi 147 cm. Paino 2,5 kg.

Kyllä ne minusta mattoja muistuttaa ja kaikki nakkelin lattialle. Jo vaen ne välttää! Uusi musta loimi oottelee jo puihin virittelyä jahka taas jaksan innostua ja keksin miten sen sinne virittäs. Mennäkkö samoilla sävelillä vai kokkeilisko jotain uutta.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Helmikudonnalla käsikoruja

Joitaki aikoja sitten istahettiin tyttären kans saman pöyvän ääreen vähän helmeilemään. Me oltiin käyty vähän shoppailemassa ja ostettiin tytölle kans helmikudonta vehkeet ja tehtiin yhessä sitten tytölle käsikoruja.


Mä oon tilannu joskus jostain oman Beadalonin helmikudontakehyksen ja likalle löydettiin Toys R Us lelukaupasta oma lasten versio. Parit käsikorut olen kokeillu tehä aikasemmin van niistä ei kuvia löydy. Muistaakseni Instaan oon toisesta kuvan näpänny.


Neito teki tämmösen ekana kokeilunaan. Siinähän se samalla sitte oppi letittämäänki kun piti nuo narut letille pistää. Illalla se sitte letitteliki mun hiuksia. Rentouttavaa :)

 Siinä taituri suunnitteleeki jo seuraavaa työtänsä.



Minä värkkäsin tytölle tommosen Hello Kitty virityksen. Kiinnitin korun päihin klipsut niin josko istuis käteen mukavasti. Mulla ei oikein passeleita osia ole muuta mitä laittaa niin, että näyttäis mukavalle eikä kötöstykselle niinku ekojen kans kävi. Niin, taitoja ei taida viimestelyvaiheeseen olla tarpeeksi, mutta ei puhuta siitä...

Bead loom haulla löytyy kaikenmoista kuukkelista, juutuupista ja Pinterestistä. Pilvin pimein ohjeita, vidoita ja malleja. Niitä vois hyödyntää myös ihan sukkapuikko hommiin.


perjantai 23. kesäkuuta 2017

Toscana sukat

No niin, jotain valamistaki pitkästä aikaa. Tai no on nämä jo ollu muutaman viikon valamiit, mutta ku ei koppeo kirjaamaan ylös.


 Helmikuussa päätin korkata Varpaista varteen kirjan ja kokkeilla kuttoo kahet kerralla.
Mulla oli upouudet Zingin pyöröt hommattuna tätä tarkotusta varten. Noh, nuo puikot osottautu loppujen lopuksi aikas kehnoiksi. Liitoskohta tökkii pahemman kerran ja sukkien käressä onkin jälki tosi epätasasta kun vaihtelin käsialaa tiukasta löysään kokeillen kuinka sais puikot huilaamaan. Silti sinnittelin työn loppuun asti noilla puikoilla. Ehkäpä en toisia sukkia nuilla puikoilla tee. Mulla on Zingin puikkopaketti irtopäillä ja ne on toiminu hyvin. Niissä vaan ei oo näin pieniä puikkokokoja.


Mullahan oli kaks kerrää Fabelia ja työn edetessä hoksasin, että kappasta vaan kun värithän osuu justiisa eikä melekeen kohilleen vaikka en tällänny ollenkaa. Kiskoin vaan päät esiin kerien uumenista ja rupesin sutkuttammaan.

Nooh,  kun sain sukat valmiiksi niin epäilykseni osottautu oikeaksi... Ne ei sopinu jalakaan! Niin, ettäkö enkö sovittanu välillä? No sovitinhan minä ja tiukka oli van jalakaan meni, mutta sitte ku varren sai täyteen mittaan ja oikein pääteltyä ni ei niitä sitte enää saanu sopimaan. Ehkä ne ois menny ku oikein elukan raivolla ois repiny van tulin siihen tulokseen, että eikä ku uuestaan. Ja minua kyllä oli varotettu! Kirjassa lukkoo tarkalleen ottaen näen: "Huomaa, että mallineule vetää kasaan ja varresta tulee napakka."

Niinpä sitte purin varret kokonaan, lisäilin silimukoita ja tein uuelleen. Elikkä lapa on tehty pienen koon mukaan ja varret ison koon silimukka määrillä. Nyt soppii.




Noh, tässä kun nyt tuli usseempi kuukausi näitä jauhettua ja välillä tuli pitkääki taukoa niin tämä tosi heleppo kuvio painu sitten hippusen unholaan ja tuolla jäi yks kerros kuviosta pois noin parin sentin matkalta. Tämähän tarkottaa käytännössä sitä, että nuo kummut tuli matalemmat siitä kohti. Se on justiin tuo vaaleamman vihreä osuus tuolla varren yläosassa. Noo, vae se luottaa!

Ohje Toscana kirjasta Varpaista varteen
Puikot 2,25mm pyöröt
Lanka Fabel (69g)


Kyllä mullon niin vähille jääny nyt käsityöt, että ei aikoihin! Minun on pitäny siivota kaikki langat mahollisimman jemmaan ja huomata, että mullei oo tarpeeksi piilopaikkoja langoille. 
En oo ehtiny istumaan kutimien kanssa enkä voi jättää työtä sohvalle. Mullei oo ennää tukikohtaa joka ois varustettu kaikella tarpeellisella kun kaikki pitää piilottaa tai nostaa mahollisimman ylös. Kun sitten muka istahan tekemään jotain niin on pompattava lähespä heti ylös... Miksi? Nuo tuon takia:


Siinä nakottaa se vuosia haaveilemani otus, koira. Muutti meille pääsiäisenä eikä sen jälkeen oo tarttenu tehä muuta ku luututa lattioita ja ravata pihalla. 
Se on suomenlapinkoira tyttö nimeltänsä Iitu. Lempinimiä Iitu ei koske, Ei pure, Irti, Iitu alas, Rauhotu jne.
Se täytti just 4 kk ja nuo korvat on jo pystyyn nousseet toisin ku tuossa kuvassa.
Näin minäkin pääsen liittymään mahollisesti tähän vihatut/rakastetut käsityöläiset porukkaan jos innostun räpsimään töistäni kuvia elukkamallin kera. Jes.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Ystissukat vuosimallia 2017

Jees, taas mää tein jotain mitä en aatellu tehä. Tai aattelin tehä van sitten aattelin jättää tekemättä, mutta sitten päätin tehä kuitenkin kun kerta pyyettiin.

Ystävänpäiväsukat 2017, Niina Laitisen suunnittelemat. 


Näitä sukkasia on aikas moni sutkutellu ja olin vähällä itekki innostua tekemään kun ohje ilmestyi pala palalta ystävänpäivän alla joulukalenterin tapaan. Nooh, mutta ku kaikkihan näitä teki ni mää sitte jätin homman sikseen. Sen sijaan aloin vääntämään itelle viime vuojen mallia. Kesken jäivät oottamaan parempaa huomista kun piti alkaa näitä tekemään ja muutamaa muuta työtä.
Onhan nämä aikalailla kuukauen roikkuneet puikoilla, että eipä kovin vauhti oo päätä huimannu. Onnekseni kärsivällinen tilaaja jo tiesikin, että ei tartte heti huomenna valmista ootella joten sen suhteen ei tarvinnu paineita ottaa. En nykyään ala mielellään tekemäänkään tilaushommia ellei anneta runsaasti aikaa ja voin tehä sillon ku siltä tuntuu. Käsitöille on sen verran vähän aikaa niin haluan tehä jotain mielekästä sillon ku saan niitä tehä.



No van siinä ne nyt töröttää ja ystis saa näistä nyt sitten pääsiäissukat, jos sopivat jalakaan...
Värivalinnat oli minun osalta helpot tällä kertaa kun ystis lähetti kuvan jonkun tekemistä sukista ja halus saman väriset. Hilipasin vaan kauppaan ostamaan lankaa kun omista kätköistä ei Nallea löytyny näissä väreissä. En lähteny kopioimaan kuvan sukkia joita oli hippasen värien osalta muuteltu vaan tein ihan ohjeen mukaan.
Pohjaväri meni aika tarkon kun sitä jäi tähteeksi noin 3 metriä. Että hyvin riitti yks kerä sitä näihin koon 38 sukkiin. Ohjeessa on kolme eri leveyttä ja nämä on niistä pienimmän mukaan tehty.



Lanka Novita Nalle (158 g)
Puikot 3 mm
 


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Rimpessalle Wurm

Pikku rimpessalta kävi käsky: "Nyt kyllä kudot minulle sen pipon!" ja vinttasi mulle syliin lankakerän.

On se kyllä heleppo miellyttää tuota neitiä kun tässä jokunen aika sitten ostelin pojalle uutta kampetta ja kotiin tullessa neiti oli vähän näreissään kun en hälle ollu mitään ostanu. Näytin pussukkaa hälle, että kattos tänne, mää ostin sulle lankaa josta voin tehä sulle vaikka pipon. Ai ko neidon silmät kirkastu ja niin hyvillään hypisteli lankakeriä kun on niin ihanaa lankaa. :)
Saman tempun tein kerran aikasemminki kun ostin hälle huivilankaa. Se huivi on vielä vaiheessa van alotettu on...


Kun sain itelle tehtyä Wurmini niin tytär totesi, että hälle pittää tehä samanlainen.
Tästä tuli kyllä mun mielestä vähän liian iso. Alkuun kattelin, että mahtaakohan tuo päähänkää sopia ja myöhemmin kattelin, että taitaa olla vähän liian isoki. Tytär kyllä joka kerta väitti, että ei oo liian iso.
Eilen sain pipon tehtyä ja tyttö tempasi sen heti päähänsä ja kun aamulla hän heräs ni se oli päässä. Ei ollu nukkunu kuitenkaa pipo päässä vaan sitä oli saanu yön ajan lainata lelukoira. Olen päätellyt, että asiakas on tyytyväinen.


Virheenkin sain pipoon tehtyä (Totta kai!) Yksi nurja osuus on kerroksen verran liian kaponen. Onneksi se on tuolla melkein lopussa niin ei niin silimie kirvele katella.
Vähän kyllä oon sitä mieltä, että on se vaan passelimpi tähän malliin ohuempi lanka. 


Koristeeksi rimpessa valikoi keto-orvokkeja. 
Olen tilannu läjän muliinilankaa muistaakseni Wishiltä ja päätin niistä virkata kukkaset. Noh, tästä 200:n vyyhdin läjästä ei sitten tuon keltaisempaa lankaa löytyny! Neiti oli kuitenkin sitä mieltä, että siitä tehhään silti.

Ohje Wurm
Kukat kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia, Lesley Stanfield
Lanka Novita Riemu
Puikot 4,5 ja 5 mm pyöröt (40 cm)