maanantai 10. heinäkuuta 2017

Helmikudonnalla käsikoruja

Joitaki aikoja sitten istahettiin tyttären kans saman pöyvän ääreen vähän helmeilemään. Me oltiin käyty vähän shoppailemassa ja ostettiin tytölle kans helmikudonta vehkeet ja tehtiin yhessä sitten tytölle käsikoruja.


Mä oon tilannu joskus jostain oman Beadalonin helmikudontakehyksen ja likalle löydettiin Toys R Us lelukaupasta oma lasten versio. Parit käsikorut olen kokeillu tehä aikasemmin van niistä ei kuvia löydy. Muistaakseni Instaan oon toisesta kuvan näpänny.


Neito teki tämmösen ekana kokeilunaan. Siinähän se samalla sitte oppi letittämäänki kun piti nuo narut letille pistää. Illalla se sitte letitteliki mun hiuksia. Rentouttavaa :)

 Siinä taituri suunnitteleeki jo seuraavaa työtänsä.



Minä värkkäsin tytölle tommosen Hello Kitty virityksen. Kiinnitin korun päihin klipsut niin josko istuis käteen mukavasti. Mulla ei oikein passeleita osia ole muuta mitä laittaa niin, että näyttäis mukavalle eikä kötöstykselle niinku ekojen kans kävi. Niin, taitoja ei taida viimestelyvaiheeseen olla tarpeeksi, mutta ei puhuta siitä...

Bead loom haulla löytyy kaikenmoista kuukkelista, juutuupista ja Pinterestistä. Pilvin pimein ohjeita, vidoita ja malleja. Niitä vois hyödyntää myös ihan sukkapuikko hommiin.


perjantai 23. kesäkuuta 2017

Toscana sukat

No niin, jotain valamistaki pitkästä aikaa. Tai no on nämä jo ollu muutaman viikon valamiit, mutta ku ei koppeo kirjaamaan ylös.


 Helmikuussa päätin korkata Varpaista varteen kirjan ja kokkeilla kuttoo kahet kerralla.
Mulla oli upouudet Zingin pyöröt hommattuna tätä tarkotusta varten. Noh, nuo puikot osottautu loppujen lopuksi aikas kehnoiksi. Liitoskohta tökkii pahemman kerran ja sukkien käressä onkin jälki tosi epätasasta kun vaihtelin käsialaa tiukasta löysään kokeillen kuinka sais puikot huilaamaan. Silti sinnittelin työn loppuun asti noilla puikoilla. Ehkäpä en toisia sukkia nuilla puikoilla tee. Mulla on Zingin puikkopaketti irtopäillä ja ne on toiminu hyvin. Niissä vaan ei oo näin pieniä puikkokokoja.


Mullahan oli kaks kerrää Fabelia ja työn edetessä hoksasin, että kappasta vaan kun värithän osuu justiisa eikä melekeen kohilleen vaikka en tällänny ollenkaa. Kiskoin vaan päät esiin kerien uumenista ja rupesin sutkuttammaan.

Nooh,  kun sain sukat valmiiksi niin epäilykseni osottautu oikeaksi... Ne ei sopinu jalakaan! Niin, ettäkö enkö sovittanu välillä? No sovitinhan minä ja tiukka oli van jalakaan meni, mutta sitte ku varren sai täyteen mittaan ja oikein pääteltyä ni ei niitä sitte enää saanu sopimaan. Ehkä ne ois menny ku oikein elukan raivolla ois repiny van tulin siihen tulokseen, että eikä ku uuestaan. Ja minua kyllä oli varotettu! Kirjassa lukkoo tarkalleen ottaen näen: "Huomaa, että mallineule vetää kasaan ja varresta tulee napakka."

Niinpä sitte purin varret kokonaan, lisäilin silimukoita ja tein uuelleen. Elikkä lapa on tehty pienen koon mukaan ja varret ison koon silimukka määrillä. Nyt soppii.




Noh, tässä kun nyt tuli usseempi kuukausi näitä jauhettua ja välillä tuli pitkääki taukoa niin tämä tosi heleppo kuvio painu sitten hippusen unholaan ja tuolla jäi yks kerros kuviosta pois noin parin sentin matkalta. Tämähän tarkottaa käytännössä sitä, että nuo kummut tuli matalemmat siitä kohti. Se on justiin tuo vaaleamman vihreä osuus tuolla varren yläosassa. Noo, vae se luottaa!

Ohje Toscana kirjasta Varpaista varteen
Puikot 2,25mm pyöröt
Lanka Fabel (69g)


Kyllä mullon niin vähille jääny nyt käsityöt, että ei aikoihin! Minun on pitäny siivota kaikki langat mahollisimman jemmaan ja huomata, että mullei oo tarpeeksi piilopaikkoja langoille. 
En oo ehtiny istumaan kutimien kanssa enkä voi jättää työtä sohvalle. Mullei oo ennää tukikohtaa joka ois varustettu kaikella tarpeellisella kun kaikki pitää piilottaa tai nostaa mahollisimman ylös. Kun sitten muka istahan tekemään jotain niin on pompattava lähespä heti ylös... Miksi? Nuo tuon takia:


Siinä nakottaa se vuosia haaveilemani otus, koira. Muutti meille pääsiäisenä eikä sen jälkeen oo tarttenu tehä muuta ku luututa lattioita ja ravata pihalla. 
Se on suomenlapinkoira tyttö nimeltänsä Iitu. Lempinimiä Iitu ei koske, Ei pure, Irti, Iitu alas, Rauhotu jne.
Se täytti just 4 kk ja nuo korvat on jo pystyyn nousseet toisin ku tuossa kuvassa.
Näin minäkin pääsen liittymään mahollisesti tähän vihatut/rakastetut käsityöläiset porukkaan jos innostun räpsimään töistäni kuvia elukkamallin kera. Jes.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Ystissukat vuosimallia 2017

Jees, taas mää tein jotain mitä en aatellu tehä. Tai aattelin tehä van sitten aattelin jättää tekemättä, mutta sitten päätin tehä kuitenkin kun kerta pyyettiin.

Ystävänpäiväsukat 2017, Niina Laitisen suunnittelemat. 


Näitä sukkasia on aikas moni sutkutellu ja olin vähällä itekki innostua tekemään kun ohje ilmestyi pala palalta ystävänpäivän alla joulukalenterin tapaan. Nooh, mutta ku kaikkihan näitä teki ni mää sitte jätin homman sikseen. Sen sijaan aloin vääntämään itelle viime vuojen mallia. Kesken jäivät oottamaan parempaa huomista kun piti alkaa näitä tekemään ja muutamaa muuta työtä.
Onhan nämä aikalailla kuukauen roikkuneet puikoilla, että eipä kovin vauhti oo päätä huimannu. Onnekseni kärsivällinen tilaaja jo tiesikin, että ei tartte heti huomenna valmista ootella joten sen suhteen ei tarvinnu paineita ottaa. En nykyään ala mielellään tekemäänkään tilaushommia ellei anneta runsaasti aikaa ja voin tehä sillon ku siltä tuntuu. Käsitöille on sen verran vähän aikaa niin haluan tehä jotain mielekästä sillon ku saan niitä tehä.



No van siinä ne nyt töröttää ja ystis saa näistä nyt sitten pääsiäissukat, jos sopivat jalakaan...
Värivalinnat oli minun osalta helpot tällä kertaa kun ystis lähetti kuvan jonkun tekemistä sukista ja halus saman väriset. Hilipasin vaan kauppaan ostamaan lankaa kun omista kätköistä ei Nallea löytyny näissä väreissä. En lähteny kopioimaan kuvan sukkia joita oli hippasen värien osalta muuteltu vaan tein ihan ohjeen mukaan.
Pohjaväri meni aika tarkon kun sitä jäi tähteeksi noin 3 metriä. Että hyvin riitti yks kerä sitä näihin koon 38 sukkiin. Ohjeessa on kolme eri leveyttä ja nämä on niistä pienimmän mukaan tehty.



Lanka Novita Nalle (158 g)
Puikot 3 mm
 


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Rimpessalle Wurm

Pikku rimpessalta kävi käsky: "Nyt kyllä kudot minulle sen pipon!" ja vinttasi mulle syliin lankakerän.

On se kyllä heleppo miellyttää tuota neitiä kun tässä jokunen aika sitten ostelin pojalle uutta kampetta ja kotiin tullessa neiti oli vähän näreissään kun en hälle ollu mitään ostanu. Näytin pussukkaa hälle, että kattos tänne, mää ostin sulle lankaa josta voin tehä sulle vaikka pipon. Ai ko neidon silmät kirkastu ja niin hyvillään hypisteli lankakeriä kun on niin ihanaa lankaa. :)
Saman tempun tein kerran aikasemminki kun ostin hälle huivilankaa. Se huivi on vielä vaiheessa van alotettu on...


Kun sain itelle tehtyä Wurmini niin tytär totesi, että hälle pittää tehä samanlainen.
Tästä tuli kyllä mun mielestä vähän liian iso. Alkuun kattelin, että mahtaakohan tuo päähänkää sopia ja myöhemmin kattelin, että taitaa olla vähän liian isoki. Tytär kyllä joka kerta väitti, että ei oo liian iso.
Eilen sain pipon tehtyä ja tyttö tempasi sen heti päähänsä ja kun aamulla hän heräs ni se oli päässä. Ei ollu nukkunu kuitenkaa pipo päässä vaan sitä oli saanu yön ajan lainata lelukoira. Olen päätellyt, että asiakas on tyytyväinen.


Virheenkin sain pipoon tehtyä (Totta kai!) Yksi nurja osuus on kerroksen verran liian kaponen. Onneksi se on tuolla melkein lopussa niin ei niin silimie kirvele katella.
Vähän kyllä oon sitä mieltä, että on se vaan passelimpi tähän malliin ohuempi lanka. 


Koristeeksi rimpessa valikoi keto-orvokkeja. 
Olen tilannu läjän muliinilankaa muistaakseni Wishiltä ja päätin niistä virkata kukkaset. Noh, tästä 200:n vyyhdin läjästä ei sitten tuon keltaisempaa lankaa löytyny! Neiti oli kuitenkin sitä mieltä, että siitä tehhään silti.

Ohje Wurm
Kukat kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia, Lesley Stanfield
Lanka Novita Riemu
Puikot 4,5 ja 5 mm pyöröt (40 cm)

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Shur'tugal

Kaivelin neulesanakirjoja esille netistä ja nyt olisi selätetty eka lontoon kielinen sukkaohje. Minusta se meni ihan hyvin kun ihan kait ne sukille näyttää. Tilailin viime vuonna muutaman sukkakirjan enkun kielisenä ja yksi niistä oli Alice Yon Socktopus. Siitä tämä malli on nyt sitten tekastu.


Alottelin nämä jo joskus viime vuoden puolella. Siinä ne on sitten muiden töiden ohella pikku hilijaa valamistuneet ja nyt kiskasin jalakaan.



Eka sukkaa tehessä kattelin, että ei jösses kun tullee karmean näköset sukat. Niin ku ne näytti hyvälle kirjan kuvissa. Epäilin, että sattuko nyt kuitenki lanka ihan väärä tähän malliin. Noh, enpä kehannu alakaa purkamaankaa ja hyvä niin. Lopputulos ei sitten näyttänykkää pöllömmälle kun sukat kasteli ja prässäsi kuosiinsa. 
Kuvio on helppo tehä, mutta mun piti koko ajan pitää kyllä kartta näkyvillä kun eipä muistanu mitä seuraavalla kiekalla pittääkää tehä. Saattopa johtua siitäkin, että harvakseltaan näitä tein niin ei jääny mieleen.

 

Kantapäässä tuli mukavat rannut jotka synty nostamalla peräkkäin kaks silmukkaa neulomatta oikealla puolella. Justiinsa samalla tavalla ku vahvistetussakin. Tässä vaan nostetaan kaksi silimukkaa ja harvemmalla välillä.



Ohje Shur'tugal kirjasta Socktopus, Alice Yu
Lanka Jawoll Magic Degrade
Puikot 2,5mm Zing


lauantai 18. helmikuuta 2017

Wurm

Mullahan ei tunnosta oikein pipoja löytyvän, semmosia jotka sopis päähän tai muuten vaan miellyttäs. Mä oon kovasti kartellu pipojen tekoa kun enhän mää saa niistä koskaa oikian kokosia tai mallisia. Aina niistä tullee liian pieniä. Edellinen tekemäni pipo on popparipipo. (Se ei jostain syystä ikinä oo blogiin päätyny.) Sellanen virkattu jutska. Siitäki tein pikkasen liian pikkusen. Muuten se oli ihan mukavan mallinen. Sitä minä ylleensä oon pitäny.
Nyt se on kumminki jääny joutilaaksi kun tein lopultaki tämän Wurmin.


Ohje on ollu tallessa jo hyvinki kauan ja vaikka helppo onkin niin enpä oo saanu tehyksi pipontekokammoni takia.
Nyt kyllä hiukan harmittaa, etten aikasemmin tätä tehny. Tuli kyllä paras pipo ikinä! Ei ne ihmiset turhaan tätä kehunu ole.


Tilailin testiin Adlibrikseltä Alpaca lankaa. Se on hitusen karkeahkon oloista ja tuommosta pitkää karvaa siitä hapsottellee ja mietinki, että noinkohan tuota saattaa pittää. Näin parin viikon koekäytön perusteella kyllästä pittää voi. Ja silimät ymmyrkäisinä ihmettelin kuin lämmin tuo on!


Tötsä muotoutuu kuulaan oikein hienosti, oli mimmonen suttura tahansa. Meinaan tuota tukkaa. Tähän pippoon soppii oikein mainiosti nuttura tai ponkkari.


Minähän se en kehtovais tuota nurjaa kovin kuttoo ni tässäpä teinni niin, että vaihoin aina suuntaa kun ois sitä nurjaa pitäny tehä jotenka tästä tuli "aina oikeaa" pipo :) En vaan oikein muistanu mitenköhän tuo sauma kohta ois pitäny ratkasta, ettei kovinkaa isoja reikiä tulis. Pistin sitten aina suunnanvaihon yhteyvessä silimukat ristiin. Siis kerroksen eka ja vika vaihto paikkaa. Tiiä sitte hyväsikö se juur mittää van enpästä onneksi tuota takasaumaa ite nää. (Tässä kohtaa joku viisaampi vois nyt sitten vinkata, mitenkä se ois pitäny tehä, kiitos.)
Alotuksessa loin silimukoita 100. Nupin ympärykseni on noin äkikseltään mittailtuna 56 cm. Liekkö ensimmäistä kertaa elläessään sattunu kerrasta koko oikein.


Ohje: Wurm (Ravelry, sieltä löytyy linkki myös suomennettuun versioon)
Lanka: Adlibris Alpaca  (86g)
Puikot: 3,5 ja 4 pyöröt 

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Sittenki Anelmaiset

Jep jep. Minun ei ikinä pitäny Anelmaisia tehä kun niitä on nähny aivan liikaa. Mutta kuinkas sitten kävikään...


Noh, saatoin tehä Anelmaiset. (Iliman kukkia)
Miksi sitten, no siksi ku luulin pääseväni helepolla kun on valamis ohje. Hippasen muuttelin sitä matkan varrella ja kavensin enemmän silimukoita , ettei lapaosasta tuu liian lörtsö.

Tein tässä kerrattain tilauksena sukat ja nyt sain tilauksen, että pitäis saaha saman tyyppiset ratkasut. No ku minulla ei ollu minkään näköstä ohjetta nuihin sukkiin kun posotin ne yhtä aikaa mielihalujen mukaan mitä sattuu tyylillä niin aattelin, että helepommalla pääsen kun otan valamiin ohjeen.

No höpöhöpö, mitä se minä ossaan helepolla tehä? En mittää. No eihästä voinu aatella niin palijoa, että värit ois valinnu ohjeen mukkaan vaan napsin kerän sieltä kerän täältä. Siitä seuras karmea värisoppa. Purin varren moneen kertaan kun värit ei mätsänny yhtää. Sitte vielä tein molempia samaa tahtia ni oli aina kaks vartta purettavana... Ja jotta ei vaan olis liian heleppoa niin päättelinki langat aina työn edetessä. Toki kun valamista tuli niin olinpa onnellinen kun pääteltävää oli vain kärki.

Oli iskeä epätoivo enkä siltikää vaihtanu taktiikkaa.


Noh, kantapään jäläkeen olin jo niin turtunu, etten ennää kauheesti aatellu ja siltä ne nyt sitten vähän näyttääki. Ihan ei kyllä mätsää ja joku häirittee pahasti silimää. Varmaan tuo nostalgia ainaki. Onneksi se ei livenä ole ihan nuin häirittevä ku mitä kuvissa.
Saapa nähä kelepaako nämä tillaajalle vai saanko pittää ite. Minä kyllä tarvihteisin uuvet pitkävartiset paksut sukat...


Ohje Novita 1/2016 Kevät
Lanka 7-veljestä
Puikot 3,5 mm